Dorli Muhr

Carnuntumin pieni viinialue sijaitsee aivan Wienin lentokentän tuntumassa, Itävallan pääkaupungin kaakkoispuolella. Tonava-joki kulkee alueen länsipuolella ja itään päin kulkiessa päädytään Slovakian rajalle. Alueen maaperä vaihtelee täysin riippuen siitä, sijaitsevatko tarhat alueen länsi- vai itäosassa. Länsiosan maaperä koostuu pääasiassa lössistä, kun taas itäosassa, etenkin Spitzerbergin kukkulan alueella maa-aines koostuu hiekkapitoisesta kalkkikivestä. Mikroilmasto on myöhään kypsyvälle punaiselle Blaufränkischille sopivan lämmin, sillä Pannonian alueelta virtaa lämmintä ilmaa tarhoille. Sademäärät ovat myöskin erittäin alhaiset, vain 400mm vuodessa, sillä Spitzerbergin kukkula pysäyttää lännestä Atlantilta tuulevat sadepilvet. Maaperä myöskin läpäisee vettä hyvin, joten köynnösten juurakot joutuvat hakemaan ravinteita syvältä maaperän uumenista. Kuiva sää jatkuu yleensä pitkälle syksyyn, mikä mahdollistaa rypäleiden myöhäisen sadonkorjuun samaan aikaan, kun viilenevät yöt auttavat säilyttämään rypäleiden luontaisen hapokkuuden. Alueen tarhat ovat pääasiassa vanhoja tuottaen pieniä ja konsentroituneita rypäleitä. Carnuntumissa tuotetaan hieman enemmän puna- kuin valkoviinejä, joskin alue kattaa vain 2% koko maan viininviljelyksistä.

Alunperin vieraita kieliä opiskellut Dorli Muhr perusti oman PR-toimistonsa vuonna 1991 alkaen työskennellä viinintuottajien parissa. Läheinen yhteistyö viinintekijöiden kanssa sai hänet innostumaan ajatuksesta hankkia oma viinitarha Ranskasta. Koska ulkomaalaisille ei Ranskasta ollut tarjolla laadukkaita maa-alueita, päätti Dorli suunnata Italiaan ja hankki 10 hehtaaria istuttamatonta maata Maremmasta. Samoihin aikoihin hän kuitenkin tapasi muuan viiniguru Dirk van der Niepoortin, ja muutti vuonna 2000 Portugaliin. Elämän jakaminen Itävallassa sijaitsevan PR-toimiston, italialaisen viiniprojektin ja portugalilaisen perheen välillä oli kuitenkin mahdotonta, joten Maremman projekti sai jäädä. Portugalissa asuessaan Dorli pian ymmärsi kiinnostuksena raikkaisiin viinityyleihin, mitä ei Dourossa ollut mahdollista valmistaa. Niinpä hän suuntasi takaisin kotiseudulleen Carnuntumiin, missä hän oli perinyt isoäitinsä vuonna 1920 hankkiman 0,17 hehtaarin kokoisen palstan Ried Roterdin viinitarhalta. Avioituessaan vuonna 2002 Dorli ja Dirk myös näkivät Spitzerbergin kukkulan tarhat ensimmäisen kerran, totesivat paikan potentiaalin, ja päättivät kokeilla viinintekoa alueella. Ensimmäisen vuoden tuotanto oli vain 500 pulloa, sillä ajatuksena oli tehdä viiniä vain omaa kulutusta varten. Viininvalmistusta varten vuokrattiin pieni autotalli, mistä löytyi vain minimaalinen, tuotannon kannalta olennainen tarpeisto: puristin, käymisastiat ja tammitynnyreitä. Oma kulutus kävi pian liian pieneksi tuotantomäärien kasvaessa, ja tätä nykyä Dorlilla on 7 omaa ja 5 vuokrattua hehtaaria, jotka kaikki sijaitsevat Spitzerbergin etelään suuntaavilla rinteillä. 10 ha on pyhitetty Blaufränkischille, 1 hehtaari Syrah’lle ja muille kokeellisille lajikkeille, ja 1 hehtaari valkoisille rypäleille. Dorli on suuri vanhojen köynnösten ystävä, ja osa hänen tarhoistaan tuottaakin vain 1000kg rypäleitä per hehtaari, mistä saadaan vain noin 600 pulloa valmista viiniä.

Sadonkorjuu tapahtuu aina käsin, ja useimmiten Dorli kerää rypäleensä ennen muita alueen tuottajia. Rypäleet valikoidaan jo tarhoilla, joten sortteerauspöytää ei käytetä. Tilan viinit valmistetaan yksinkertaisin ja perinteisin menetelmin. Rypäleitä käsitellään hellävaroen eikä kuoria maseroida voimakkaasti. Kokonaiset tertut käyvät spontaanisti avonaisissa astioissa, ja osa rypäleistä murskataan jaloin parin tunnin ajan, jotta rypäleiden rangat ja siemenet eivät rikkoudu. Viinit puristetaan jo käymisvaiheessa, millä vältetään tanniinien ja värin liiallinen uuttuminen rypäleiden kuorista. Viinit kypsyvät isoissa, pääasiassa itävaltalaisissa tammitynnyreissä perinteisten 225-litraisten barrique-tynnyreiden sijaan. Vain viinien sekoitusvaiheessa käytetään terästankkeja, sillä Blaufränkischin reduktiivinen luonne hyötyy tynnyreiden tuomasta hapesta. Viinejä ei koskaan kirkasteta ja suodatetaan vain, jos on pakko. Rikkidioksidia lisätään vain pullotusvaiheessa. Viinityyli keskittyy tuomaan esiin alueen erityistä terroiria ja Blaufränkischin raikkautta sekä eleganssia ilman hillomaista kypsyyttä.

Vuoteen 2007 saakka Dorli oli itse vastuussa viininteosta, mutta nykyään kellarimestarina työskentelee paikallinen viinintekijä Lukas Brandstätter, joka tarvittaessa saa konsultaatioapua myös Dirkiltä. Kesällä 2019 Dorli päätti ottaa koko tilan haltuunsa, joten 1. elokuuta tilan nimeksi vaihtui Weingut Dorli Muhr. Samalla hän hankki pienen talon Prellenkirchenistä tarhojensa läheisyydestä, missä kaikki viinit jatkossa tehdään. Tila on nyt Österreichische Traditionsweingüterin jäsen ja vuodesta 2017 alkaen Spitzerberg 2017 on Erste Lage -luokiteltu viini. Vuodesta 2018 alkaen koko tilan tuotanto on luomusertifioitua.

Tilan vuosituotanto on noin 40 000 pulloa, mistä Blaufränkisch kattaa 75%.

https://dorlimuhr.at/