J.J. Prüm
Johann Josef Prüm, paremmin tunnettu J.J. Prüminä, perusti nimeään kantavan viinitilansa Wehlenin kylään vuonna 1911 irtauduttuaan S.A. Prümin tilasta. Prümin perheen tarina alueella yltää kuitenkin jopa 400 vuoden taakse ja perheen tiedetään viljelleen viiniä jo 1300-luvulta alkaen. Nykyisen tilan maailman maineen vahvimpana perustana voidaan pitää Johann Josefin pojan Sebastian Aloisin 1930-1940-luvuilla tekemää työtä, sillä nimenomaan hän kehitti tilan viinien tunnetun tyylin. Vuonna 1969 menehtyneen Sebastianin pojat, Dr. Manfred ja nuorempi Wolfgang Prüm jatkoivat isänsä jalanjäljissä tilan pyörittämistä, ja vuodesta 2003 alkaen Wolfgangin tytär Dr. Katharina Prüm on toiminut tilan keulahahmona isänsä rinnalla. Yli 100-vuotiaan tilan maine on vankkumaton, mistä yhtenä osoituksena on Gault Millaun tekemä Manfredin valinta Saksan parhaaksi viinintekijäksi vuonna 1996.
J.J. Prümillä on hallussaan 22 hehtaarin verran tarhoja tilan kotikylän Wehlenin Sonnenuhrissa, Graachin Himmelreichissä, Bernkastelin Layssa ja Badstubessa, sekä Zeltingin Sonnenuhrissa. Kuuluisassa Wehlener Sonnenuhrissa tila omistaa tarhoja 5 hehtaarin verran. Tämä syvä harmaan liuskekiven täyttämä tarha on kaltevuudeltaan jopa 70° kulmassa. Maaperä onnistuu turvaamaan köynnösten vedensaannin ympäri vuoden ja etelään sekä lounaaseen suunnatessaan rypäleet kypsyvät optimaalisesti. Ei ole ihme, että Prüm tunnetaan nimenomaan tästä tarhasta, sillä se on saanut nimensä tilan esi-isä Jodocus Prümin tarhalle työntekijöitä varten vuonna 1842 pystyttämästä aurinkokellosta.
Toinen lähes yhtä kuuluisa palsta on aivan Wehlener Sonnenuhrin eteläpuolella sijaitseva Graacher Himmelreich. Erityisesti kuumina ja kuivina vuosina tämän eteläisemmän tarhan viinit kilpailevat ensimmäisestä sijasta Sonnenuhrin viinien kanssa. Aromeiltaan Graacher Himmelreichin viineistä löytyy Wehlener Sonnenuhrin kivihedelmäisyyttä enemmän sitruksisuutta, ja hapokkuus on usein hieman terävämpää. Viinit ovat kuitenkin lähestyttävämpiä nuorempina kuin naapuripalstansa tuotokset, joiden kerroksellinen monimuotoisuus avautuu vasta muutaman vuoden kypsytyksen jälkeen. Himmelreichin lounaaseen viettävä tarha ei ole aivan yhtä jyrkkä kuin Sonnenuhr, ja maaperä on hieman syvempi, jolloin myös vettä on tarjolla köynnöksille runsaammin.
Tarhojen köynnöksistä jopa 70% on varttamattomia ja tila keskittyy vain ja ainoastaan Rieslingin kasvattamiseen. Ja millaisia viinejä näistä rypäleistä tehdäänkään! Tuottajan Spätlese- ja Auslese-tyylin viinit ovat uskomattoman pitkäikäisiä, ja huippulaatunsa ansiosta niitä pidetään Moselin yksilöllisen tyylin parhaimpina edustajina eloisan hapokkuutensa, herkän hedelmäisyytensä ja uskomattoman tasapainonsa ansiosta. Sadonkorjuun jälkeen rypäleet murskataan kevyesti ja ne viettävät puristimessa 6-8 tuntia. Yön yli asetuttuaan viinit käyvät spontaanisti ilman lisättyjä hiivakantoja ja entsyymeitä, ja käyminen lopetetaan viilentämällä viinit, sekä lisäämällä niihin rikkidioksidia. Käymisen jälkeen viinit saavat kypsyä teräsastioissa sakan päällä maalis-huhtikuuhun saakka, jolloin ne lapotaan. Vielä ennen pullotusta viinit saavat levätä 4 kuukauden ajan. Pullotuksen yhteydessä viineissä on usein yhä hieman hiilidioksidia jäljellä, minkä ansiosta ne maistuvat erityisen eloisilta. Jäännössokerin vuoksi ja pitkäikäisyyden varmistamiseksi viinit myös suodatetaan. Tammitynnyreistä tilalla luovuttiin jo 1970-luvulla, joten kaikki viinit valmistetaan terästankeissa rypäleiden ja viinien puhdaspiirteisyyden säilyttämiseksi.
