Château de Plaisance
Loiren laaksosta kotoisin oleva 35-vuotias Vanessa Cherruau paluumuutti Angersiin vuonna 2017 työskenneltyään aiemmin muun muassa Champagnen maakunnassa vientipäällikkönä. Vanessan suvulla ei ole taustaa viinin parissa, ja myös nainen itse opiskeli viestintää, ennen kuin viinitastingeihin osallistuttuaan innostui vaihtamaan alaa ja opiskeli viininvalmistusta. Paluumuutettuaan kotiseuduilleen Vanessan mieleen alkoi hiipiä haave omasta 4-5 hehtaarin kokoisesta viinitilasta, mutta Loiren laaksoa koetelleet neljä peräkkäistä hallan turmelemaa vuotta tekivät haaveen toteuttamisesta vaikeaa. Vihdoin syyskuussa 2019 Vanessa löysi luomusertifioidun Rochais’n perheen tilan, jonka vanha omistaja oli halukas myymään. Tila oli alkuperäistä suunnitelmaa kookkaampi, mutta onnekseen Vanessalla oli tukenaan muutamia ranskalaisia sijoittajia, jotka eivät niinkään olleet kiinnostuneet lyhyen aikavälin tuloksesta, vaan luonnonmukaiseen ja eettiseen projektiin investoimisesta.
Chaumen alueen tarhat on pitkään noteerattu erityisen laadukkaiksi Chenin Blancin tuotantoon. Alueen lainsäädäntö ei kuitenkaan salli Chaumen alkuperämerkintää kuivien viinien etiketeissä, minkä johdosta suurin osa Vanessan viineistä on luokiteltu AOC Anjoun alle. Château de Plaisancen 25 hehtaarin tiluksista 17 hehtaaria on käytössä viiniköynnösten viljelyyn, siinä missä loppua maa-alasta ei ole istutettu. 80% köynnöksistä on Chenin Blancia loppujen ollessa Cabernet Sauvignonia ja Cabernet Francia. Kaikki köynnökset istutetaan selection massalen avulla, jolloin uudet köynnökset jatkavat aiempien köynnösten ja niiden myötä tarhojen identiteetin vahvistamista. Suurin osa tarhoista on Premier ja Grand Cru -luokiteltuja ja myös Loiren pohjoispuolella Savennièresissa köynnöksiä löytyy kolmen hehtaarin verran. Tarhoja on hoidettu orgaanisin menetelmin jo tilan aiemman omistajan toimesta vuodesta 1995, ja biodynaamisesti vuodesta 2008 alkaen. Demeter valikoitui sopivaksi sertifikaatiksi, sillä vain Demeter rajoittaa kellarityöskentelyä niin, että viininjuoja tietää viinien olevan manipuloimattomia. Vanessan siirtyessä tilan omistajaksi hän aloitti myös projektin suojellakseen paikallisia lintuja, ja on istuttanut tiluksille runsaasti puita ja rakentanut lepakkosuojia. Näin ollen Plaisancen viinintuotannon on tarkoitus lisätä alueen biodiversiteettia sen kuluttamisen sijaan.
Vaikka Chaumen ja Quarts de Chaumen tarhat on alkujaan tarkoitettu makeiden viinien valmistukseen, keskittyy Vanessa tarhojensa hoidossa tuottamaan terveitä, kuiviin viineihin sopivia rypäleitä. Jalohometta ei sallita kuivien viinien valmistuksessa lainkaan. Sadonkorjuussa kullakin kerääjällä on vierellään kaksi sankoa: toinen terveille rypäleille ja toinen botrytiksen tartuttamille yksilöille. Rypäleiden korjuussa ja sitä seuraavassa viininvalmistuksessa kartetaan ylikypsyyttä ja hapettuneisuutta, ja keskitytään tarkkapiirteisyyteen ja raikkauteen. Tarhoilta kellarille tullessaan rypäleet jäähdytetään ennen kuin kaksi puristinta aloittaa pitkäkestoisen työnsä. Vapaasti juokseva mehu erotetaan aina puristetusta, ja jokainen 45 eri palstasta vinifioidaan erillään. Rypäleiden vastaanotossa niihin lisätään 1,5 g/hl rikkidioksidia, mutta muuten viinien käymisessä ei käytetä pied de cuvea, hiivoja eikä entsyymeitä. Toistaiseksi kaikki käymiset ovat alkaneet nopeasti, joten ongelmilta on vältytty. Vuonna 2019 köynnösten satomääristä noin puolet menetettiin hallalle, minkä johdosta säästyneet rypäleet olivat erityisen konsentroituneita ja alkoholipitoisuudet korkeita. Käymisprosessit kestivät jopa 10-11 kuukautta ja viinit saivat kypsyä koko ajan sakan päällä ilman bâtonnagea, minkä johdosta niissä on runsautta, muttei raskautta. Käymisprosessit aloitetaan terästankeissa, mutta heti kun ominaispainossa havaitaan muutos, mistä tiedetään alkoholikäymisen alkaneen, lapotaan viinit tammitynnyreihin. Ennen Vanessaa tilan kellarista löytyi pääasiassa akaasiapuusta tehtyjä tynnyreitä, mutta niitä alettiin korvata hyviltä tuottajilta etsityillä 3-5 kertaa käytetyillä tammitynnyreillä. Vain 15% verran tynnyreitä jouduttiin ostamaan uusina. Pienempien tynnyreiden lisäksi kellarista löytyy myös yksi 25 hl tammiastia sekä sementtiastioita. Pullotusten yhteydessä viineihin lisätään hyvin vähän, vain noin 20 mg/l sulfiittia. Etiketit ja pullolaatikot on tehty kierrätyspaperista ja myös pullot on jatkossa tarkoitus kierrättää.
Vuoden 2019 kokonaistuotanto oli noin 60 000 pulloa. Tuottajalla on Demeter-sertifikaatti.
