Attila Gere
Puhuttaessa Unkarin parhaimmista punaviineistä ei voi olla mainitsematta Attila Geren nimeä. Viinintuotanto on ollut osa Geren perheen historiaa jo seitsemän sukupolven ajan edeltäjänsä siirtäessä tietotaitoa aina seuraavalle sukupolvelle. Moni ei ehkä tiedä, ettei kolmisenkymmentä vuotta sitten nimeään kantavan tilan perustanut Attila Gere itse juonut viiniä pitkään aikaan, sillä hänen mielestään unkarilaiset viinit eivät saavuttaneet hänen niiltä vaatimaansa tasoa. Gere joi mieluummin olutta kuin epämiellyttävältä maistuvia viinejä. Vuonna 1977 kaikki kuitenkin muuttui, kun Attilan tulevan vaimon Katalinin isä kaatoi hänelle lasin viiniä kellarissaan. Vastahakoisesti ja irvistystään piilotellen Attila vei lasin nenälleen, ja yllättäen lasista nousi esiin uskomaton aromien kirjo. Maistettuaan viiniä Attila oli hämmentynyt ja tuumi, ettei paikallisilla mahtanut olla mitään ymmärrystä siitä, millaisen aarteen he olivat valmistaneet. Jos hän oluenjuojana piti viinistä niin paljon, oli viininjuojien pakko pitää siitä vielä enemmän!
Unkarin eteläisimmässä osassa, kalkkikivisen pohjamaan päällä sijaitseva Villányn alue tunnettiin viinitarhoistaan jo roomalaisten ajoilla. 1700-luvulla saksankieliset swabilaiset alkoivat kehittää alueen viinintuotantoa niin tarhoilla kuin kellareissa, ja näinä aikoina rakennettuja kellareita on yhä käytössä alueen viinitiloilla. Viinikirvan tuhojen jälkeen kreivi Zsigmond Telekin johtamana alueella kehitettiin paljon uusia ja parempia rypälelajikkeita, mikä käänsi kansainvälisen huomion Villányyn. Kauppahuoneiden haltuun ottamien perinteisten perhetilojen viinejä vietiin nautittavaksi ympäri maailman. Kommunistisen kauden jälkeen 1990-alussa monet vanhoista perhetiloista perustettiin uudelleen, ja Attila Geren tapaan alueella palattiin perinteisiin viininvalmistusmenetelmiin. Näitä yksittäisiä viinintuottajia onkin kiittäminen siitä, että Villány tunnetaan tänä päivänä yhtenä Unkarin viinien jalokivistä. Pitkät perinteet yhdistettynä innovatiiviseen viininvalmistukseen ovat luoneet alueesta merkittävän edelläkävijän koko maan viinintuotannolle.
Rakkaus luontoon on ollut Attila Geren elämässä aina läsnä. Ensimmäisen 17 vuotta kestäneen uransa hän teki metsurina ja tänä päivänäkin aikataulun niin salliessa hän ottaa mielellään päivittäiset 10 000 askeltaan viinitarhoja ympäröivillä kukkuloilla koiransa Fricin kanssa. Tarhojen konversio luonnonmukaiseen tuotantoon kymmenkunta vuotta sitten tapahtui kuitenkin ensisijaisesti käytännöllisistä ja järkevistä syistä. Attila ymmärsi, että köynnösten satomääriä rajoittamalla ne tuottaisivat vaivatta 6-7 terttua. Käyttämättä jääneen energian kasvit voisivat suunnata luontaiseen vahvuuteensa taistella tauteja vastaan, jolloin torjuntakemikaaleja ei tarvittaisi niiden hoidossa. Attila ei myöskään halunnut jättää maata myrkytettynä tuleville sukupolville, joten luopuminen kemikaaleista oli helppo valinta. Geren perheen omien tarhojen tuotannon lisänä käytetään muilta viljelijöiltä ostettuja rypäleitä, jotka kokonaisuutena luovat sen, mitä Gere tänä päivänä edustaa. Niin perheen kuin muiden viljelijöiden tarhoilla noudatetaan samoja laatukriteereitä ja keskinäinen luottamus Geren ja viljelijöiden välillä on vahva. Kokonaisuutena tarha-ala kattaa 75 hehtaaria.
Luonnonmukaisilta lössin ja punaisen saven täyttämiltä tarhoilta käsinpoimitut rypäleet kuljetetaan moderneihin kellareihin, joissa viinit käyvät joko terästankeissa tai suurissa tammiastioissa. Kaikki käymisprosessit käyvät paikallisesti valikoitujen hiivakantojen kautta, mikä edesauttaa Villányn luonteenpiirteiden maistumista myös lopullisissa viineissä. Attilan mukaan esimerkiksi toscanalaisen hiivan tuominen alueelle veisi pois osan alueen omasta uniikista DNA:sta. Geren tavoitteena on luoda viinejä, jotka ovat tunnistettavasti villánylaisia. Kevyen uutoksen jälkeen viinit siirretään huippulaadukkaisiin unkarilaisiin tammitynnyreihin, joissa ne saavat kypsyä pullotukseen saakka. Tilan ykkösviinit Kopar, Solus ja Attila ovat uniikkeja ja aikansa saatossa muuttumattomia Villányn alueen puolestapuhujia, jotka eivät muutu ympärillä olevien trendien muuttuessa. Alueen ehdottomana ykköslajikkeena tunnetaan Cabernet Franc, joka monen merkittävän viiniasiantuntijan mukaan tuottaa parhaimmat viininsä juuri Villányssa, missä lajike tunnetaankin nimellä Villányi Franc. Muina lajikkeina viljellään Cabernet Sauvignonia, Merlota, Portugieseriä, Pinot Noiria, Syrah'ta, Medoc Noiria, Tempranilloa, Kékfrankosia sekä Fekete Járdoványa.
Tuottajalla on luomusertifikaatti.
