G.D. Vajra
Kaikki sai alkunsa toukokuun 1968 opiskelijaprotesteista. Yhdessä muiden ikätovereidensa kanssa 15-vuotias työläisperheen kasvatti Aldo Vaira päätti lähteä osoittamaan mieltään perinteistä kapitalismiin ja patriarkaattiin perustuvaa italialaista yhteiskuntaa vastaan. Torinon ja muiden yliopistokaupunkien kadut täyttyivät vuonna 1968 nuorisosta, joka halusi muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Monien muiden maiden samanaikaisten protestien tapaan Sessantotto jätti jälkensä italialaiseen yhteiskuntaan, mutta tapahtumalla oli myös pitkäaikainen vaikutus Aldon elämään. Kuultuaan poikansa osallistumisesta protesteihin Aldon isä Giuseppe Domenico päätti lähettää tämän kesäksi isovanhempien maatilalle Baroloon, suojaan kauas kaupungissa tapahtuvista protesteista.
Isovanhempiensa tiluksilla Aldo pääsi viettämään aikaansa tarhoilla köynnösten parissa. Luonnon keskellä olemisen synnyttämä vapauden tunne yllätti Aldon, mutta vielä enemmän hänen päätöksensä jäädä Barolon alueelle yllätti tämän perheen. 1970-luvun muuttoliike kulki maaseudulta kaupunkeihin, mutta Aldo päätti toisin ja vuonna 1971 liittyi Suolo e Salute -yhteisöön ryhtyen luonnonmukaisen tuotannon pioneeriksi. Jo seuraavana, sääolosuhteiltaan hyvin haasteellisena vuonna Aldo pullotti ensimmäiset omat viininsä. Aldon ollessa tällöin vielä alaikäinen perusti hänen isänsä perhetilan omalla nimellään, ja näin sai vuonna 1972 alkunsa G. D. Vajra.
Vajran tilalla pioneerihenki on jatkunut myös 1970-luvun jälkeen. Vuonna 1979 Aldo istutti selection massale -köynnösperimän myötä Dolcettoa nykyisille Barolon cru-tarhoille Coste di Roselle ja Fossatille. Kukaan muu tuottaja ei teekään Dolcettoa siellä, missä voisi tuottaa Baroloa! 1980-luvun alussa Aldo tapasi tulevan vaimonsa Milenan, joka jakoi inspiraation tilan kehittämiseen. Vuonna 1980 perhe herätti henkiin alueen alkuperäislajikeen Freisan, istutti ensimmäiset Riesling-köynnökset Piemonten alueelle vuonna 1985, ja ensimmäisten joukossa päätti luopua ajalle ominaisesta, Barolo Boys -liikkeen esiintuomasta runsaasta ranskalaisen tammen käytöstä luodakseen elegantteja ja hienostuneita viinejä. Aldoa alettiinkin kutsua perinteisten tuottajien moderneimmaksi ja modernien tuottajien perinteisimmäksi viinintuottajaksi. Vajran perhe kasvoi Giuseppen (1985), Francescan (1987) ja Isidoron (1990) myötä, ja tänä päivänä koko perhe on mukana yrityksen toiminnassa. Perhe luottaa itävaltalaisen säveltäjä Gustav Mahlerin sanontaan "traditio ei ole tuhkan säilyttämistä, vaan tulen siirtämistä eteenpäin".
Vajran tarhat sijaitsevat korkealla merenpinnan yläpuolella aina 400 metrin korkeudella. Tilan viininvalmistuksen filosofia ja tarhojen olosuhteet kulminoituvat isoisän vuonna 1949 istuttamassa Bricco delle Viole -tarhassa ja siltä valmistuvassa Barolossa. Alppien tuoma viileä ilma ja Tanaro-joen läheisyys luo etelään suuntaavalle tarhalle optimaalisen pitkän kasvukauden, ja tarha tuottaa vuosi vuodelta viininystävien parissa vaalitun pitkäikäisen viinin. Bricco delle Violen kalkkikivestä ja savesta koostuva tarha onkin esikuva kaikille muille tilan tarhoille ja niiltä valmistuville viineille. Tänä päivänä tila koostuu noin 40 hehtaarista, joista 10 hehtaaria on omistettu Nebbiololle. Tarha-alueet sijaitsevat Fossatin, Coste de Vergnen, La Voltan ja Sinon kunnissa.
Tilan kellareissa luotetaan alueen pitkään viininvalmistusperimään ja viinit saavat kypsyä vanhoissa ja kookkaissa slavonialaisissa tammitynnyreissä perinteiden mukaisesti pitkään. Tammen ei kuitenkaan anneta maskeerata viinejä liialti, joten modernien uutosteknologioiden avulla tilan viinit ovat perinteisiä, mutta elegantteja, eikä niitä tarvitse kypsyttää vuosikymmeniä ennen kuin ne ovat nautittavissa. Puhdaspiirteisyys, raikkaus ja eleganssi ovat tilan viininvalmistusta ohjaavia termejä.
Tuottajalla on Sistema di Qualità Nazionale Produzione Integrata -sertifikaatti.
