Suertes del Marqués
Kanarian saaret ovat viime vuosina nousseet otsikoihin muissakin kuin turismiin ja aurinkorantoihin keskittyvissä matkailujulkaisuissa. Viininystävät ovat löytäneet saariryhmän ja sen 1400-luvulle ulottuvan viinintuotantoperinteen. Yksi Kanarian kohistuimmista viinitiloista on teneriffalainen Suertes del Marqués, laadukkaisiin natural-viineihin erikoistunut perhetuottaja. Teneriffan pohjoisosan Orotavassa sijaitsevan viinitilan luonteikkaan mineraaliset viinit ovat ansainnet muun muassa Decanterilta aplodit ja Jancis Robinsonilta suosituksen.
Orotavan laakso, DO Valle de la Orotava, on yksi Kanarian saarten vanhimmista viinialueista. Viininvalmistus alkoi jo 1400-luvulla, kun espanjalaiset valloittivat saariryhmän. Virallisen DO-laatuluokituksen alue sai kuitenkin vasta vuonna 1995. Orotavan maine pohjautui pitkään makean Malmsey-viinin tuotannolle, mitä rahdattiin Orotavan satamakaupungista mantereelle. Espanjalaiset veivät viiniä kumppaneilleen Englantiin, Hollantiin ja Saksaan. Kun maiden väliset suhteet Alankomaiden itsenäisyystaistelun myötä 1500- ja 1600-lukujen taitteessa kuihtuivat, kuihtui myös Teneriffan kukoistanut viininvienti. Vasta viime vuosina alueen viinit ovat jälleen todenteolla alkaneet kiinnostaa laajempaa kansainvälistä yleisöä ja vientimarkkinat ovat nousemaan päin.
Orotavan alueen viininviljely keskittyy Pico del Teiden, yhden maailman korkeimmista tulivuorista, rinteille. Teneriffan pohjoisosan ilmasto on etelää kuivempi, mutta Atlantilta puhaltavat alicios-tuulet tuovat Pico del Teiden rannikon puoleiselle alueelle kosteaa ilmavirtaa. Pico del Teidellä kasvatetaan sekä punaisia että valkoisia rypälelajikkeita, kuten Listán Negroa ja Blancoa (tunnetaan myös Palominona), Malvasiaa, Negramollia, Bastardo Negroa ja Blancoa, Tintillaa sekä useita muita muualla harvinaisempia lajikkeita. Manner-Euroopasta katsottuna kaukaisen sijainnin sekä hiekkaisan maaperän ansiosta alue on säästynyt viinikirvalta ja suurin osa viiniköynnöksistä onkin varttamattomia ja jopa 200-250 vuotta vanhoja.
Suertes del Marquésin tilalla on kasvatettu viinirypäleitä muiden viinitalojen tarpeisiin vuodesta 1986 alkaen hankituilla tarhoilla. Nykyisen viinintekijän, Jonatan García Liman, isä Francisco Javier hankki tarhat alunperin rentoutuakseen viikonloppuisin huonekalutehtailijan arjestaan. Ajatuksena oli tehdä hieman viiniä itselle ja ystäville, mutta tarhojen määrän lisääntymisen myötä kasvoi myös rypäleiden tuotantomäärä niin suureksi, että herra alkoi myydä rypäleitään myös muille tuottajille. Ensimmäiset viinit tuotettiin tilan omalla nimellä vuonna 2006. Seurattuaan tilan viininvalmistusta sivusta kymmenen vuoden ajan päätti Jonatan jättää työnsä perheen huonekaluyrityksessä vuonna 2016 ja ottaa itse vastuun viininteosta. Tuekseen ja avukseen Jonatan pyysi Portugalin Douron laaksosta viinintekijä Luis Seabran.
Tänä päivänä perhetuottajan viinitarhat kattavat reilun 11 hehtaarin pinta-alan. Tarhat sijaitsevat rannikolla 300-750 metrin korkeudessa. Viinitarhat suuntautuvat pohjoiseen ja itään, kohti Atlantin valtamerta. Rinteiden kaltevuudet vaihtelevat noin 20-40 asteen välillä. Suertes del Marqués tekee yhteistyötä myös paikallisten viininviljelijöiden kanssa. Kumppaneiden viinitarhat kattavat noin 15 hehtaarin pinta-alan. Näiden tarhojen korkeuserot vaihtelevat 250 ja 800 metrin välillä. Ilmasto Teneriffan pohjoisosissa ei ole liian ankara talvisin eikä liian kuuma kesäisin, mikä mahdollistaa rypäleiden korjaamisen silloin, kun ne ovat kypsiä, mutta eivät vielä tuota liian alkoholipitoista viiniä. Usein keskikesällä taivas on pilvipeitteen valloittama, minkä myötä rypäleet säilyttävät luontaisen raikkautensa. Myös kasvukausi on pitkä, joten rypäleisiin kertyy laaja kirjo aromi- ja makuaineita. Tarhojen maaperä on pääasiassa vulkaanista ja mineraalirikasta ollessaan hiekkaista ylärinteillä ja savisempaa rinteiden alaosissa.
Suertes del Marqués luottaa alueelle tyypillisiin lajikkeisiin, ja tarhojen jyrkkyydestä ja ideologiasta johtuen työvaiheet tehdään manuaalisesti. Alueen viininviljelijät suosivat viinitarhoillaan maailman mittakaavassa harvinaista Cordon Trenzado -tekniikkaa. Trenza viittaa letitykseen, joka kuvaa hyvin viiniköynnöksen sidontaa. Cordon Trenzado -menetelmässä useampi viiniköynnös ikään kuin kiedotaan reilun kolmen metrin pituisiksi “leteiksi” noin 60-80 senttimetriä maanpinnan yläpuolelle. Suertes del Marqués on yksi Cordon Trenzadon perinteen puolestapuhujista. Tilan vanhimmilla viinitarhoilla kasvaa yli 100-vuotiaita, jopa kymmenmetrisiä, "letitystekniikalla" sidottuja Listan Negro, Listan Blanco ja Perdro Ximénez -köynnöksiä. Tekniikka vaatii viljelijältä runsaasti manuaalista työtä ja huolenpitoa. Toisaalta se mahdollistaa sekaistutuksen, jossa viiniköynnösten välissä voi kasvattaa muita viljelyskasveja, kuten perunaa. Moniviljelyn suosio on ollut hiipumaan päin viime vuosikymmeninä, kun viljelijät ovat alkaneet yhä enemmän panostaa laatuviinien tuotantoon omavaraisen maataloustuotannon sijaan. Kasvatustapa ei ole edullinen eikä ergonominen, mutta osa alueen kulttuurihistoriaa, jota Jonatan haluaa vaalia.
Tilalla noudatetaan luonnonmukaisia periaatteita eikä tarhoilla ole vuoden 2010 jälkeen käytetty tuholaismyrkkyjä. Korkeuseroista johtuen sadonkorjuu kestää yleensä 2 kuukautta eri tarhojen rypäleiden kypsyessä eri aikoihin. Viininvalmistuksen nyrkkisääntönä on vähäinen interventio - ylimääräisiä viinin luonnolliseen kehitykseen vaikuttavia toimenpiteitä vältellään ja rikkidioksidilisäykset pidetään minimissä. Suertes del Marquésin viinikellarissa rypäletertut murskataan jaloin ja käytetään spontaanisti viiniksi sekä perinteisissä betoniastioissa että modernimmissa terästankeissa. Kypsytys tapahtuu betonissa tai neutraaleissa ranskalaisissa foudre-tynnyreissä. Tammen käyttö on maltillista: sillä tavoitellaan tyylikästä ikäännyttämistä, eikä viinin aidon luonteen muuttamista.
Suertes del Marqués valittiin juuri yhtenä tilana Wine & Spirits Magazinen Top 100 Wineries of 2022 -listalle.
http://www.suertesdelmarques.com/en
